Tunteista, tunneälystä ja itsensä tuntemisesta keskustellaan vilkkaasti. Netistä löytyy Opetushallituksen opettajan aineistosta 104 tunnetta aakkosjärjestyksessä. Luettelo alkaa sanalla ahdistus päättyy sanaan ärtyneisyys. Mielenkiintoista, eikö totta? Sanalla tunnekirjoja löytyy Google-haulla 1780 tulosta. Sanoilla Philosophy of emo- tions löytyy 130 miljoonaa vastausta.

MERKITTÄVÄ TUTKIJA

LEONARD MLODINOW ON VALMISTUNUT 1981 teoreettisen fysiikan tohtoriksi Kalifornian yliopistosta Berkeleystä, ollut Alexander von Humboldt -stipendiaatti Max Planck -instituutissa ja opiskellut Kalifornian teknologiainstituutin tiedekunnassa. Hän on kirjoittanut suosittuja ja palkittuja tietokirjoja, esimerkiksi teoksen The Grand Design yhdessä Stephen Hawkingin kanssa. Hänen aiempia kirjojaan on käännetty yli kolmellekymmenelle kielelle ja myyty yli miljoona kappaletta.

Chicagossa 1954 syntynyt, holokaustista selvinneiden puolalaisten vanhempien poika oli jo lapsena kiinnostunut matematiikasta ja kemiasta. Fysiikasta hän kiinnostui kesälomallaan kibbutsilla Israelissa 1973 luettuaan joitakin Richard Feynmanin kirjoja, jotka olivat ainoat englanninkieliset kirjat kibbutsilla.

Kohta tohtorinväitöksen jälkeen hän jätti kokopäiväisen akateemisen uran ja innostui käsikirjoittamisesta, teki useampia jaksoja tv-sarjoihin Star Trek ja Ihmemies MacGyver, ja osallistui tietokonepelien tekemiseen Steven Spielbergin ja näyttelijä Robin Williamsin kanssa. Vuonna 2009 hän kirjoitti elokuvakäsikirjoituksen yhdessä Stephen Hawkingin kanssa.

Leonard Mlodinow on perusteellinen: kirjan lopussa on yli 20 sivun viiteluettelo. Kirjoittaja ei olisi kunnon amerikkalainen, ellei kirjassa annettaisi ohjeita elämää ja nimenomaan parempaa elämää varten. Mukana on useampia itsearviointiin liittyviä kysymyspattereita, joilla voi selvittää kuinka aggressiivinen tai kuinka taipuvainen ahdistukseen lukija on. Teoksen loppuosassa Mlodinow opastaa hallitsemaan ja hyväksikäyttämään tunteita. Tunteet antavat meille mahdollisuuden joustavaan reagointiin elämän ilmiöihin ja maailman tuuliin.

TIETTYYN RUOKAVALIOON PÄÄTYMINEN VOI OLLA KUIN KÄÄNTYMISKOKEMUS

Virpi Mäkinen, Heikki Pesonen, Risto Uro: Pyhä, paha ruoka. Uskonnon ja etiikan näkökulmia. Gaudeamus, 2023.

YHÄ, PAHA ruoka tarkastelee ruokaa uskonnon ja etiikan tutkimuksen välinein. Se on jaettu kolmeen osaan: Ruoka eri uskontoperinteissä, Ruoka us- kontotutkimuksen kysymykse- nä ja Ruoka, uskonto ja eet- tiset valinnat. Kirjoittajia on peräti 26.

Skeptikkona kiinnostuin eniten Tiina Mahlamäen tekstistä Paastoja, ituja ja smoothieita. Ruokasuhteita uushenkisyyden kentällä. Mahlamäki kertoo, että uushenkisyydessä korostuu individualismi: jokainen voi valita itselleen sopivan tavan uskoa ja harjoittaa henkisyyttä. Sama koskee myös ruokavaliota. Mahdollisia ovat ruoanlaittoon tai ruoan uhraamiseen liittyvät rituaalit sekä erilaiset ruokavaliot tai ruokia koskevat rajoitukset. Ruoan terveydellisten ja ravitsemuksellisten ominaisuuksien sijaan keskeiseksi saattavat nousta ruoan erilaiset henkiset ja jopa yliluonnolliset merkitykset.

Ruokavalio voikin muodostaa pohjan maailmankatsomukselle tai identiteetille ja tarjota merkityksen ja varmuuden kokemuksen maailmassa, joka on täynnä monenlaisia valintoja. Ruokavalion luonnonmukaisuus voi laajentua koskemaan myös terveyden ja sairauden hoitoa tavalla, jossa ruoasta tulee lääke.

Ruokavalion lisäksi myös paastoaminen on uushenkisyydessä väylä korkeampaan henkisyyteen, mutta myös yksilöllisyyden ilmaus. Ruoasta kieltäytymällä kieltäydytään myös yhteiskunnan valtavirran säännöistä. Uushenkisyydessä ruoka-aineet sijoittuvat janalle, jonka toisessa päässä ovat värähtelytasoltaan alhaisimmat aineet ja toisessa päässä aineet, joilla on korkein värähtelytaso. ”Kaikkein ihanteellisinta olisi käyttää vain auringonvaloa ja ilmaa ravintonaan: tällöin puhutaan esimerkiksi valoravinnosta.”

Mielenkiintoisia näkökulmia new ageen.