Naurava pensas ja muita luokitteluvirheitä

Skepsis 30 Vuotta

Skepsis ry juhli 30-vuotista taivaltaan huhtikuun 29. Vantaalla tiedekeskus Heurekassa. Ohjelmassa oli luentoja, esityksiä, keskusteluja, palkinnonjako, kirjanjulkistaminen ja illanvietto. Skeptikko-lehti julkaisee artikkeleita päivän tapahtumista loppuvuoden numeroissaan.

Oman tiedonkäsittelyn tietoinen pohdinta on tärkeämpää

kuin niin kutsuttu älykkyys.

AJATTELUTUTKIJA MARJAANA LINDEMAN väitti Heurekassa saaneensa selvänäkökyvyn. Hän kertoi tietävänsä, että kaikki luentosalissa istujat ovat joskus, ainakin lapsuudessaan tai nuoruudessaan uskoneet johonkin yliluonnolliseen tai edes antaneet ajatukselle mahdollisuuden. - Viitatkaa, jotka ette ole. Yhtään kättä ei noussut. Lindeman paljasti, että hänen ”etiäisensä” ei oikeasti perustunut selvänäköön, vaan puhtaasti tieteellisiin tutkimuksiin, joiden mukaan yliluonnolliseen uskominen on ihmisille helppoa ja luontaista.

• Näitä asioita on tutkittu tieteellisesti jo pitkään. Asiantuntuntijoita ovat askarruttaneet tietyt paradoksit, kuten se, että yliluonnolliset uskomukset eivät ole vähentyneet koulutuksen ja tieteellisen tiedon myötä; ainakaan niin paljon kuin ”muinaiset antropologit” veikkasivat, että tulee käymään.

Toinen paradoksi Lindemanin mukaan on se, että useimmat ihmiset myöntävät uskomuksensa irrationaalisiksi tai ristiriitaisiksi tieteellisen tiedon kanssa. Hän siteerasi nimeltä mainitsematonta kirkkoherraa:

• Vaikka ymmärrän, että se on nykyisen biologisen selityksen mukaan mahdotonta, sallin itselleni uskon neitseestä syntymään.

”DANNY ON VALMIS UUTEEN RAKKAUTEEN”

TIETEELLINEN YLILUONNOLLISTEN uskomusten tutkimus saa paljon vastarintaa osakseen. Ihmiset esimerkiksi kysyvät, mitä pahaa uskomuksissa on.

• Ei uskomuksissa ole mitään pahaa, teoissa on, Lindeman sanoi. - Tieteelliset uskomukset saavat samalla lailla pahaa aikaan kuin yliluonnolliset uskomukset.

Ihmiset myös ihmettelevät sitä, miksi tieteellinen tieto vaihtuu koko ajan. ”Yhtenä päivänä peruna on terveellistä, toisena ei. Ihan yhtä hyvin yliluonnolliset uskomukset voidaan jonain päivänä osoittaa todeksi.”

Lisäksi ihmiset usein kertovat, että heillä on yliluonnollisia kokemuksia.

• Ihmisten kokemuksia ei ole syytä kyseenalaistaa, mutta on tärkeä muistaa, että kokemus koostuu aina kahdesta asiasta: on tapahtuma ja tapahtuman tulkinta. Jos joku näkee siivekkään, valkoisen olennon ennen nukkumaanmenoa, ainoa oikea johtopäätös ei välttämättä ole, että enkeleitä on olemassa. Tulkintoja voi olla muitakin.

Kadunmiehiltä kuulee usein väitteen, että tieteellinen maailmankatsomus on kylmä. ”Elämästä menee kaikki kiva, lämmin ja mukava, jos yliluonnollisia uskomuksia tutkitaan.” Toinen väite on, että yliluonnollista ei voi tutkia tieteellisesti.

• Eräs nimeltä mainitsematon piispa totesi kerran, että yliluonnollista ei voi tutkia, koska ei myöskään voida osoittaa, onko rakkaus totta.

Lindemanin mukaan tärkeä kysymys on, mikä on ”tieteen ala”. Tiede sisältää aina maailmasta väitelauseita, joilla on totuusarvo. Sana ”rakkaus” ei ole väitelause maailmasta, eli siinä mielessä piispan argumentti ei ole hyvä.

• Voimme tietysti tehdä väitelauseita rakkaudesta: ”Danny on valmis uuteen rakkauteen.” Lause ei kuitenkaan kuulu tieteen alaan, koska se ei ole yleismerkityksellinen. Tieteen alaan kuuluvat ainostaan sellaiset väitelauseet maailmasta, joilla on yleistä merkitystä: ”Kun ihminen rakastuu, hänen elimistönsä alkaa tuottaa amfetamiinin kaltaisia aineita.”

Yliluonnolliset argumentit kuuluvat ilman muuta tieteen alaan, koska ne nimenomaan ovat sellaisia, että sisältävät yleismerkityksellisiä väitelauseita maailmasta: ”Ihmisen psyyke jää henkiin kuoleman jälkeen ja tähdet vaikuttavat ihmisten persoonallisuuteen.” Jos nämä väitelauseet olisivat tosia, kosmologia, psykologia ja biologia menisivät kokonaan uusiksi.

• Tämä ei tee tieteellisestä maailmankatsomuksesta mitenkään kylmää. Harrastukset, tunteet, arvomaailmat ja kaikki hauska mahtuu kyllä mukaan.

30

marjaana Lindeman (keskellä) Osallistui Myös Paneelikeskusteluun Skepsiksen 30-vuotistilaisuudessa. Jo Kym-*** menen Vuotta Sitten Skepsis Myönsi 20-vuotisjuhlissaan Sokrates-palkintonsa Lindemanin Tutkimusryhmälle ***pitkäjänteisestä Työstä Kriittisen Ajattelun Puolesta.

IHMEIDEN MAAILMA AVAUTUU

TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN TEHTÄVÄT voidaan kiteyttää kahteen asiaan: ilmiöiden kuvaus ja niiden selittäminen. Kuvaukseen liittyy ylensä käsitteen määrittely, selittämiseen asioiden ennustaminen. Yliluonnollisten uskomuksien kohdalla tämä on osoittautunut Lindemanin mukaan todella vaikeaksi.

• Mitä yleensä ovat yliluonnolliset uskomukset? Miten ne eroavat muista huonosti perustelluista uskomuksista?

Lindeman kertoi, että paras vastaus löytyy, kun lähdetään liikkeelle siitä, mikä on luonnollista. Hän on viime vuosina tutkinut paljon asiaa nimeltään ”ydintieto”, jolla tarkoitetaan maailman perusasioiden keskeisten erojen ja ominaisuuksien oppimista. On fysikaalisia ja psyykkisiä asioita, elottomia ja eläviä asioita sekä kasveja ja ihmisiä (ja eläimiä). Eloonjäämisen kannalta oleellinen asia on synnynnäinen, evoluution tuoma valmius oppia näiden asioiden olemus ja luokkien väliset erot.

Tämä ydintieto opitaan varhaislapsuudessa helposti, maailmanlaajuisesti, kulttuurista ja opetuksesta riippumatta, suunnilleen saman ikäisenä. Jo 3-4-vuotias lapsi tietää, että pilvet eivät elä: pilvet eivät hengitä, eikä niillä ole verenkiertoa, eivätkä ne syö ruokaa niin kuin eläimet tekevät.

• Kun lapsille on tutkimuksissa näytetty ruusu, jonka oksa on katkennut ja tuoli, jolta on jalat poikki, lapset ovat jo hyvin nuorena ymmärtäneet, että ruusu paranee itsestään, tuoli ei.

Universaalia ydintietoa on myös se, kun lapset oppivat, että fysikaalisilla objekteilla on itsenäinen olemassaolo, vaikka niitä ei näkisikään, kun taas mielen sisällöillä ei: mikään fysikaalinen objekti ei liiku itsestään, vaan siihen täytyy osua joku toinen materiaalinen objekti.

• Jo pienet lapset hämmästyvät tutkimuksissa, jos jokin materiaalinen objekti lähtee itsestään liikkeelle.

Mitä tapahtuu, jos näitä luonnollisten asioiden eroja ei oteta huomioon? Aikamoinen ihmeiden maailma avautuu. Jos ajatuksiin liitetään fyysisen voiman käsite, mielestämme on mahdollista siirtää esineitä ajatuksen voimalla tai levitoida. Jos psyykeellä voi olla itsenäinen olemassaolo, on helppo uskoa kuolemanjälkeiseen elämään. Muun muassa ennustaminen ja telepatia ovat esimerkkejä uskomuksesta, että tietoa maailmasta voi saada ilman aistinelimiä.

OIKEITA KYSYMYKSIÄ ITSELLEEN

KAIKILLA MEILLÄ ESIINTYY ydintiedon sekaannuksia, myös skeptikoilla. Esimerkiksi pareidoliaa, kasvokuvioiden havaitsemista erilaisissa ympäristöissä, on vaikea vastustaa. Me näemme naamoja kaikkialla siksi, että aivojemme arkkitehtuuri on rakentunut sosiaaliseksi.

Psykologiassa ja filosofiassa edellä mainittuja ajatteluvinoumia kutsutaan luokitteluvirheiksi. Niissä jotain asiaa kuvaillaan ominaisuudella, joka soveltuu vain jonkun toisen luokan jäseniin.

• Jos väitämme, että pensas nauraa, liitätämme pensaaseen ominaisuuden, joka voi kuvata vain ihmistä.

Yliluonnollisuususkomuksissa luokitteluvirhe koskee nimenomaan ydintietoa. Luokitteluvirheet ovat siinä mielessä mahdottomia, ettei ole olemassa olosuhteita, joissa ne voisivat olla totta: pensas ei nauranutkaan, se irvisti.

• Argumentti, että koska tieteellinen tieto muuttuu jatkuvasti, myös yliluonnollinen voidaan koska tahansa osoittaa todeksi, ei toimi. Tiede ei ole muuttunut perusasioissa yhtään. Tiede voi muuttua reunamillaan, esimerkiksi perunan terveellisyyden suhteen, mutta ei siinä, onko kivellä psyyke vai ei.

Emme tiedä, mistä ydintiedon sekaannukset johtuvat, ovatko ne evoluution tai lapsuuden jäänteitä vai yksilöllisiä kokemuksia.

• Yliluonnolliseen joka tapauksessa uskovat ne, joilla on ydintiedon sekaannuksia ja jotka luottavat omiin intuitioihinsa, siihen että syntyvät vaikutelmat ovat aitoja kuvia todellisuudesta.

Niin kutsuttu älykkyys ei liity merkittävästi asiaan. Oman tiedonkäsittelyn tietoinen pohdinta on paljon tärkeämpää kuin älykkyys. Tärkeää on osata esittää itselleen oikeita kysymyksiä.