Irma Hirsjärvi vastaa

KOMMENTOIT edellisen vastineeni polveilua. Se johtui yksinkertaisesti siitä, että seurasin kirjoituksesi rakennetta. Syytät minua ivasta ja pilkkaamisesta. En harrasta ihmisten pilkkaamista tai ivaamista. Sen sijaan kyllä kommentoin esitettyjä väitteitä, jos sellaisia minulle ja minusta esitetään.

Esität väitteen nimettömästä syyttelystä, vaadit cancelointi-esimerkkejä, ja rinnastat canceloinnin ektremismiin. Vastaaminen näihin tuottaisi yhtä polveilevan vastineen, kuin viimeksi.Ydin kirjoituksessasi oli ehkä kuitenkin se, etten mielestäsi antanut esimerkkiä siitä, kuinka naisia on syytetty canceloinnista, kun he ovat koettaneet tuoda esiin esimerkiksi seksuaalista hyväksikäyttöä. Tämä oli ilmeisesti tekstissä jäänyt sinulta huomaamatta: ”Erityisesti naisia on syytetty ’canceloinnista’, kun he ovat yrittäneet tuoda esiin seksuaalista väkivaltaa julki. Tutuin on ehkä Peter Nygårdin tapaus, joka toi julkiseen tietoon sen millaisia vastareaktioita naiset ovat saaneet kohdata yrittäessään puhua asioista julkisesti. #Metoo-liike toi siihen merkittävän muutoksen.”

Suosittelen katsomaan Googlesta vastaavia esimerkkejä, niitä löytyy runsaasti.

Suosittelen itseasiassa itse kullekin matkaa tarkastelemaan, onko ”cancelointi syntynyt kuvaamaan yhdenmukaisuuteen pakottavan väkijoukon toimintaa”, kuten

Tammisalo sanoo. Voi myös miettiä, ketkä termiä ovat käyttäneet, mihin ”väkijoukkoon” termiä kohdennetaan, ja missä kontekstissa sitä käytetään. Kuten edellisessä vastineessani mainitsin, voi pohtia sitä, miksi termi ”syntyi” ja kuka sen synnytti, ja miksi se kohdentuu erityisesti juuri naisiin, jotka ovat koettaneet tuoda esiin seksuaalista väkivaltaa ja häirintää.

Tämä keskustelu liittyy Skepsikseen – niin, miten? Olemme juuri seuranneet Ylilaudan ”jauhojengi”-termin ja Al Pacino-kuvamanipulaation levittämistä ikään kuin faktana pääministerin yksityiselämästä. Kun meille tuotetaan termistöä, kuten ”cancelointi”, ”jauhojengi” tai ”väestönvaihto”, ne eivät ole neutraaleja faktoja, vaan ajatuksia ohjaavia ilmaisuja, joihin liittyy merkityksiä, ja mediassa toistettuna niillä on voimaa.

Tammisalo kysyy: ”Miksi kukaan kuvittelisi, että yksittäinen sana kykenisi ihmistä vaientamaan?” Jokainen diktatuurissa tai vaikkapa väkivaltaisissa olosuhteissa elänyt tietää, että yksittäinen sana voi estää esimerkiksi rikosilmoituksen tekemisen seksuaalisesta väkivallasta. Hiljentämistä voi yrittää myös esimerkiksi syyttämällä pilkkaamisesta.

keskustelu Päättyy.