Yli 35 Vuotta Kysymyksiä

EDELLISESSÄ SKEPTIKOSSA HARMITTELIN, että skeptikoita kiinnostavat aiheet, kuten astrologia, ufot ja telepatia oli hyllytetty Tiedebarometri 2022 -kyselystä. Ihmettelin myös, miksi kyselystä vastaava Tieteen tiedotus ry ei vastannut sähköposteihini, joissa utelin asiaa. Vastaus tuli, mutta vasta, kun lehti oli jo lähtenyt painoon.

Viestinnän professori ja Tieteen tiedotus ry:n hallituksen jäsen Esa Väliverronen kirjoitti, että kysymyksiä oli karsittu, koska kysymyspatteristo oli vuosien varrella paisunut niin laajaksi, ettei se enää houkutellut kunnolla vastaajia. Ufo-kysymystä pidettiin sellaisena, joka ei enää suurimmalle osalle suomalaisista ole samalla tavalla relevantti kuin menneinä vuosikymmeninä. Astrologia ja horoskoopit taas lienevät suurimmalle osalle aika lailla irrallaan tiedekäsityksistä eli enemmänkin hupiviihdettä. Kvasi/vaihtoehtonäkemysten kartoituksessa päätettiin keskittyä terveysaiheisiin, jotka ovat vahvemmin pinnalla. Väliverrosen mukaan näitä näkemyksiä toki voisi kartoittaa laajemmin, mutta siihen tarvittaisiin uusia kysymyksiä, jotka ovat paremmin kiinni ajassa. ”Ehdotukset ovat tervetulleita.” (Koko vastaus: skepsis.fi/ SkeptikkoLehti/2022.)

Toimittaja Pasi Kivioja kirjoittaa tässä lehdessä Tieteiden päivien Nuorten päivänä lukiolaisille vetämästään työpajasta, jossa käsiteltiin salaliittoteorioita (s. 15). Hän on myös erikoistutkija FINSCI:ssä (Fostering Finnish Science Capital). Kyseessä on tutkimushanke, joka haluaa tutkia ja kasvattaa suomalaisten tiedepääomaa. ”Kun osaa tunnistaa oikean tiedon väärästä, pystyy tekemään tutkittuun tietoon perustuvia päätöksiä, eikä altista itseään humpuukille, mielipiteiden polarisoitumiselle ja manipuloinnille”, FINSCI:n sivuilla kirjoitetaan.

FINSCI:ssä ovat mukana Turun, Helsingin ja Itä- Suomen yliopistot, tiedekeskus Heureka, Suomen tiedekeskukset ry ja Skope ry. Skope järjestää avoimia tapahtumia tieteeseen, tiedonmuodostukseen, kriittiseen ajatteluun ja tutkimuksen tekemiseen liittyvistä aiheista.

FINSCI on selvittänyt suomalaisten salaliittoteoriauskomuksia kyselytutkimuksessa, joka toteutettiin Pasi Kiviojan kanssa. Tutkimuksen löydökset esiteltiin kokonaisuudessaan Kiviojan kirjassa ”Salaliittoteorioiden ihmemaassa” (arvio Skeptikossa 2/2022). 5000 ihmiselle lähetetyssä kyselyssä selvitettiin salaliittoteorioihin uskomisen lisäksi useita muita asioita. Mukana oli Tiedebarometreistä poimittuja pseudotiedekysymyksiä, myös niitä barometristä viime vuonna hyllytettyjä. FINSCI:ssä ollaan kiinnostuneita siitä, mitkä tekijät ovat yhteydessä salaliittoteorioihin uskomiseen. Skeptikot odottavat aiheeseen liittyvää tieteellistä julkaisua mielenkiinnolla.

VUOSI VALEUUTISIA

HELMIKUUN 24. tuli täyteen vuosi Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta Ukrainaan. France 24 Observers -tiimi kertoi vuosipäivänä paljastaneensa sodan aikana 115 verkossa jaettua valheellista valokuvaa tai videota. Näistä valeuutisista 91 oli Venäjä-myönteisiä ja 17 Ukraina-myönteisiä.

Venäjä-mielisissä kertomuksissa näytettiin mm. natsitatuoituja ukrainalaisia pakolaisia ja ukrainalainen kenraali, jolla on rannerenkaassaan hakaristi. Ukrainaa ja länttä syytettiin sodan lavastamisesta: Venäjä-mieliset tilit jakoivat videoita, joiden väitettiin olevan todiste siitä, että Ukrainan sota tai Venäjän julmuudet, kuten Butšan verilöyly, ovat fiktiota. Erään valheen mukaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ei esiinny videoissa sotakentällä vaan studiossa vihreä valkokangas taustallaan. Joissakin kuvissa ylistetään Venäjän armeijaa ja väestöä. Venäjän sotilaallista kyvykkyyttä todistellaan hypersoonisilla ohjusiskuilla, jotka oikeasti on saatu aikaan erikoistehosteilla.

Toisaalta myös Ukraina-mieliset tilit jakoivat väärää tietoa yrittäessään mm. edistää kertomuksia siitä, että Venäjän armeija syyllistyy väärinkäytöksiin Ukrainassa. Kremliä vastustajat Twitter-tilit levittivät kuvia Venäjän presidentti Vladimir Putinista tapaamassa loukkaantuneita sotilaita ja kalastajia. Väitteet, että kuvissa olevat ihmiset eivät ole siviilejä, vaan pikemminkin näyttelijöitä tai valtion agentteja, eivät ranskalaisten mukaan pidä paikkaansa. Myös Venäjä-vastaiset tarrat Auschwitzin keskitysleirissä on photoshopattu kuviin.

Yli puolet ranskalaisten kumoamista väitteistä oli kontekstista irrotettuja kuvia. Suurin osa niistä oli kuvia todellisista sotatapahtumista, mutta harhaanjohtavilla kuvateksteillä. Mukana oli myös leikkeitä videopeleistä tai elokuvista, jotka esitettiin tositapahtumina.

Yksi kuva voi todellakin valehdella enemmän kuin tuhat sanaa.