Skepsis ry · Suomalaisten skeptikkojen yhdistys keskiviikko 4.11.2026
Skepsis ry

Kohta 40 vuotta kysymyksiä

Skeptikon opas · Pseudotiede ja salaliitot

Kreationismi ja evoluutio

Evoluutio on biologian perusta. Miksi sitä yhä yritetään korvata luomisopilla?

Evoluutio on tiedettä, kreationismi ei

Evoluutioteoria selittää, miten elämän monimuotoisuus on syntynyt: perinnöllinen muuntelu, luonnonvalinta ja sukupolvien ketju, joka ulottuu yli kolmen miljardin vuoden taakse. Sen tueksi on riippumattomia todisteita fossiileista, eliöiden rakenteesta, maantieteellisestä levinneisyydestä ja ennen kaikkea genetiikasta, jota Darwin ei tuntenut ja joka olisi voinut kumota hänen teoriansa mutta vahvisti sen. Evoluutio on havaittu myös suoraan: bakteerien antibioottiresistenssi, Galápagoksen peippojen nokat ja laboratoriossa kasvatetut sukupolvet.

Kreationismi on uskonnollinen oppi, jonka mukaan lajit tai koko maailma on luotu nykyiseen muotoonsa. Nuoren maan kreationismi laskee maailman iän Raamatun sukuluetteloista noin kuuteentuhanteen vuoteen; arkkipiispa James Ussher ajoitti luomisen 1600-luvulla vuoteen 4004 eKr. Geologia, radiometrinen ajoitus, tähtitiede ja jääkairaukset antavat yhtäpitävästi aivan toisen luvun: Maa on noin 4,5 miljardia vuotta vanha.

Älykäs suunnittelu

Kun Yhdysvaltain korkein oikeus kielsi 1987 "luomistieteen" opettamisen julkisissa kouluissa, kreationismi vaihtoi nimeä. Älykäs suunnittelu (intelligent design) väittää, että jotkin biologiset rakenteet, kuten bakteerin siima tai veren hyytyminen, ovat "redusoimattoman monimutkaisia" eivätkä olisi voineet kehittyä vaiheittain. Biologit ovat osoittaneet välivaiheita juuri näille esimerkeille. Doverin oikeudenkäynnissä 2005 tuomari totesi todisteiden perusteella, että älykäs suunnittelu on kreationismia uudessa asussa eikä tiedettä: se ei esitä testattavia ennusteita vaan vetoaa tietämättömyyteen.

Suunnitteluargumentin ydin on vanha: monimutkaisuus edellyttää suunnittelijaa. Evoluutio on kuitenkin juuri se prosessi, joka tuottaa monimutkaisuutta ilman suunnitelmaa, pienin askelin ja karsimalla. Silmä on kehittynyt eläinkunnassa kymmeniä kertoja erikseen, ja sen välivaiheet, valoherkästä solulaikusta kuoppaan ja kuopasta linssiin, elävät yhä eri lajeissa.

Suomessa

Kreationismi ei ole Suomessa saanut yhdysvaltalaista jalansijaa, mutta se ei ole poissa. Sitä on esiintynyt kristillisissä kouluissa, oppikirjoissa ja yhdistysten luennoilla, ja Skepsis on myöntänyt Huuhaa-palkintoja luomisopin levittämisestä. Skeptikon kanta ei ole uskonnonvastainen: monet kirkot hyväksyvät evoluution. Kyse on siitä, ettei uskonnollista oppia esitetä tieteenä eikä tieteen vaihtoehtona luokkahuoneessa.

Skeptikko-lehden artikkelit

  • Skeptikko 3/2026 · Markku Javanainen · Sihteerin kynästä Skeptikoiden perinteisten aiheiden ylösnousemus?
  • Skeptikko 3/2025 · Ville Aarnikko · Puheenjohtajan palsta Mistä ja miten COVID-19-pandemia sai alkunsa?
  • Skeptikko 2/2024 · Risto K. Järvinen Uskoon kasvanut Tuomas Enbuske: Olen edelleen skeptikko!

    ”Olen edelleen Mensan jäsen, seuraan tieteen viimeisimpiä uutisia. Maailmankuvani on äärimmäisen tieteellinen. Ja uskon Jumalaan.”

  • Skeptikko 2/2010 · Risto K. Järvinen ”Sokrates-palkinnon velvoittava polte”
  • Skeptikko 4/2009 · Risto K. Järvinen Enqvist Puolimatkalle: Antakaa tieteen mennä menojaan!

    ”Päästäkää jo irti, antakaa tieteen mennä menojaan! Sen askellus, löydökset, teoriat – olivatpa ne millaisia tahansa, kuinka vaikeasti ymmärrettäviä tahansa tai miten intuition tai Raamatun vastaisia tahansa – eivät sinänsä uskoa tahraa”, Kari Enqvist esitti Tapio Puolimatkalle ja hänen kannattajilleen.

  • Skeptikko 2/2009 · Jaakko Närvä Ufot – yhtä totta kuin keijut? Paperilehdessä oli lyhennetty versio tässä kokonaisuudessaan olevasta artikkelista

    Ufoaiheesta ja ufouskonnollisuudesta on tehty kohtuullisen vähän kansainvälisesti merkittävää ja hyvin vähän suomalaista tutkimusta. Jaakko Närvän väitöskirja Ufologia ja ufokokemukset uskonnollisina ilmiöinä. Teoreettinen tutkimus hyväksyttiin Helsingin yliopistossa joulukuussa 2008. Seuraavassa Närvä esittelee tutkimustaan ja sen tuloksia.

  • Skeptikko 2/2009 · Markku Javanainen Wikipedia, vandaalit ja pseudotieteet

    Wikipedia on merkittävä – arvostitpa sitä tai et.

  • Skeptikko 1/2009 · Risto K. Järvinen Pääkirjoitus
  • Skeptikko 1/2009 · Anto Leikola Savolaista postmodernismia tieteen tulkinnassa?
  • Skeptikko 1/2009 · Risto K. Järvinen ”Puolimatkan vaatimukset perusteettomia ja vaarallisia”

    Miksi Jumala? Miksei suuri kurpitsa? Leo Näreaho ja Kimmo Ketola arvostelivat Tapio Puolimatkan teesejä rankasti.

  • Skeptikko 1/2009 ”Puolimatkan luento hillitöntä stand up -komiikkaa”

    Skepsiksen sisäisessä keskustelussa on kommentoitu Puolimatkan esitelmää rankasti. Keskustelussa on esiintynyt mm. seuraavanlaisia puheenvuoroja, jotka ovat olleet tilanteeseen sidottuja mielipiteitä ja jotka eivät siis edusta kategorista seuran kantaa.

  • Skeptikko 1/2009 Kreationismin vaarat

    Euroopan neuvosto antoi lokakuussa 2007 päätöslauselman 1580: ”Luomisopin vaarat kouluopetuksessa”.

  • Skeptikko 4/2008 · Jussi K. Niemelä Voiko kreationisti luoda niin painavan kirjan, ettei itse jaksa sitä nostaa?

    Harun Yahya eli Adnan Oktar on turkkilainen muslimi, joka (tuskin yksin) on kirjoittanut hienon kirjan ”Atlas of Creation” (”Luomisen atlas”). Teos on kreationistinen kuvakirja, jonka pelkkä koko hämmentää – ja vaikeuttaa lukemista. Lisäksi lukupaikka kannattaa valita huolella, sillä Atlaksen kannessa on kullanväristä tekstiä eikä painoväri tahdo millään pysyä kiinni kangaspäällisessä. Kun eräänä iltana selailin massiivista eeposta sängyn päällä, jäi lakanaan ikäviä kullanvärisiä hiutaleita. Koko kirjaan sopiikin mainiosti vanha viisaus ”kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää”.

  • Skeptikko 1/2008 · Risto K. Järvinen Älä usko kaikkeen mitä ajattelet

    Sokrates-palkittu Marjaana Lindeman Helsingin yliopiston psykologian laitokselta selvitti Skepsiksen luentotilaisuudessa helmikuussa, miksi ihmiset uskovat yliluonnolliseen.

  • Skeptikko 4/2007 · Jussi K. Niemelä Kramer – skeptikko, ateisti ja taiteilija

    Amerikkalainen, indie-piireissä arvostettu muusikko ja äänilevytuottaja Kramer piipahti Suomessa elokuun lopulla tuottamassa 22-Pistepirkko-yhtyeen uuden albumin. Kramer on siitä mielenkiintoinen tuottaja, että hän on myös julkaissut useita korkeatasoisia sooloalbumeja ja tämän ohella työskennellyt skeptikkotaikuri James Randin organisaatiossa. Häntä haastatteli Jussi K. Niemelä.

  • Skeptikko 4/2007 · Matias Aunola Puheenjohtajan palsta
  • Skeptikko 2/2007 · Matias Aunola Puheenjohtajan palsta
  • Skeptikko 2/2007 · Jussi K. Niemelä Kirjat: Eevan tyttäristä ja vähän muustakin

    Sekulaarina humanistina minua on viime vuosina erityisesti alkanut huolestuttaa uskonnollisen fundamentalismin ja irrationalismin nousu. Totalitaristista ajattelua hipova poliittisen korrektiuden vaatimus on levinnyt akatemiasta mediaan ja yhteiskuntaan. Samaan aikaan sinänsä toivottavia yhteiskunnallisia asioita pyritään edistämään todella huonoin argumentein, eikä tätä poliittisesti korrektissa ilmapiirissä juuri uskalleta kritisoida. Tässä kolmen kirjan yhteisarviossa sanon suorat sanat eräille arvokkaaksi katsomani ideologian eri edustajille, koska he enemmän tai vähemmän pyrkivät esiintymään rationaalisina – tai jopa tieteellisinä. Hyviä asioita tulee ajaa validien argumenttien avulla, eikä suinkaan toiveajattelun tai silkan huuhaan avulla. Lisäksi tieteen autonomia alkaa olla vakavasti uhattuna, kun mm. väitöskirjoissa voi vapaasti ajaa poliittista agendaa ja siitä vieläpä palkitaan filosofian tohtorin arvolla.

  • Skeptikko 1/2007 · Risto K. Järvinen Pääkirjoitus
  • Skeptikko 2/2006 · Jussi K. Niemelä ja Osmo Tammisalo Historiallinen ennakkopäätös Yhdysvalloissa & Miksi älykäs suunnittelija vetoaa?

    Loppuvuodesta 2005 saatiin päätökseen merkittävä oikeusprosessi Pennsylvanian osavaltiossa Yhdysvalloissa. Doverin koulupiirissä ei saa opettaa kreationismin uutta muotoa, älykkään suunnittelun teoriaa.

  • Skeptikko 2/2006 · Jussi K. Niemelä ja Osmo Tammisalo KIRJAT. Evoluutiokritiikki kertoo luomisopin kriisistä

    Tästä propagandakirjasta Göbbels olisi ollut ylpeä. Se on kovakantinen, ja siinä on loistelias kuvitus sekä valtavasti tieteellistä kirjallisuutta viitteinä. Ja mikä tärkeintä: sanoma on piilotettu hienovaraisesti, tieteelliseltä vaikuttavan ja maltillisen tekstin sekaan.

  • Skeptikko 2/2006 · Jussi K. Niemelä Älykkyys, geenit ja ympäristö Oikaisuja Älykkyys, geenit ja ympäristö -jutussa olleisiin lehden taittovaiheessa tai kirjapainossa tulleisiin virheisiin

    Darwin-seura ry ja Status ry (Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian opiskelijat) järjestivät maanantaina 15.5.2006 evoluutioseminaarin kiistellystä aiheesta älykkyys, geenit ja ympäristö. Tapahtumaan Uuden Ylioppilastalon Mannerheimsaliin oli kuitenkin saapunut vain kourallinen ihmisiä, joista suurin osa Darwinseuran jäseniä.

  • Skeptikko 1/2006 · Risto K. Järvinen Pääkirjoitus
  • Skeptikko 4/2005 · Denis Galkin ja Risto K. Järvinen Messut

    Vuoden kolmas neljännes oli Skepsikselle jälleen messujen aikaa. Perinteiseen tapaan Skepsis vieraili niin Turun kirjamessuilla kuin myös Helsingin Tiedon ja Hengen messuilla. Toimenkuvaamme kuului yhdistyksemme esittelyä, tiedon jakoa, erinäisiä esityksiä sekä tavallista ihmisten kanssa keskustelua. Tuttuun tapaan vastaan tuli myös A-luokan kinastelijoita.

  • Skeptikko 2/2005 · Martin Vällik Kuulumisia Viron huuhaarintamalta

    Suomalaiset skeptikot tapasivat virolaisia kollegoitaan Skepsiksen kevätretkellä toukokuussa Tallinnassa. Suomen Viron-instituutissa pidetyssä tilaisuudessa saatiin päivitettyjä kuulumisia Viron huuhaa-rintamalta. Seuraavassa Viron kuulumisia myös Skeptikon lukijoille.

  • Skeptikko 1/2005 · Prof. Mika Hemmo Epätieteelliset ilmiöt ja oikeusjärjestys – eräitä näkökulmia
  • Skeptikko 1/2005 · Prof. Anssi Saura Tuplapalkittu luomisoppi
  • Skeptikko 4/2004 · Matias Aunola Puheenjohtajan palsta: Huuhaa-palkinnosta
  • Skeptikko 4/2004 · Bruce ja Frances Martin Ei älykäs eikä suunnitelma

    Luonnollisen maailman kuvaamisessa evoluutio onnistuu siinä missä ”älykäs suunnitelma” epäonnistuu.

  • Skeptikko 3/2004 · Tapio Brusiin ”Mistä sen Kabbala-nimisen kirjan voi ostaa?” Juutalaisen mystiikan ja länsimaisen uushenkisyyden tarkastelua

    Juutalaisen mystiikan ja länsimaisen uushenkisyyden tarkastelua

  • Skeptikko 3/2004 · Risto K. Järvinen Skeptikot muistelivat Nils Mustelinia
  • Skeptikko 2/2004 · Mikael Fogelholm Tänään ruoasta terveyttä, huomenna sairautta. Mihin terveysviesteihin voi enää uskoa?

    Terveellisesti syöminen ei aina tunnu helpolta. Olemme oppineet, että ruisleipä on terveellistä ja ettei voita saa syödä. Mutta äkkiä saammekin lukea uudesta bestselleristä, että viljaa on vältettävä ja että kunnon voi on juuri sitä mitä tarvitaan. Ihmisille välittyy mielikuva tutkijoista, jotka kiistelevät, eivätkä osaa päättää mikä onkaan terveellistä ja mikä ei. Välittyvä kuva on valitettava – ja väärä. Ravitsemussuositukset ovat nimittäin jo vuosia olleet hyvin johdonmukaisia, mutta niiden rinnalla erilaiset vaihtoehdot ovat saaneet aina enemmän jalansijaa. Toden ja tarinan erottaminen ei kuitenkaan ole helppoa, ainakaan tavalliselle ihmiselle.

  • Skeptikko 3/2003 Kuinka tunnistat huuhaan, käännös: Pertti Laine

    Amerikkalainen Skeptic-lehti on julkaissut koululaisille suunnatun erityispainoksen kriittisen ajattelun taidosta. Kyseisen ”Huuhaa-tunnistimen” ovat toimittaneet Michael Shermer ja Pat Linse. Pertti Laine on kääntänyt tekstin suomalaisen nuorison käyttöön.

  • Skeptikko 2/2003 · Richard Dawkins Keskeneräiseksi jäänyt keskustelu raskaan sarjan darwinistin kanssa
  • Skeptikko 3/2001 · Heikki Ervasti Antroposofian pseudotieteellinen maailmankuva

    ”Koko oppirakennelma, joka on vain eräs versio teosofiasta lisättynä roimalla annoksella pseudotieteellistä luulottelukulttuuria, halutaan esittää tieteellisenä oppijärjestelmänä.”

  • Skeptikko 2/2001 · Risto K. Järvinen ”Uskomuksiin tarttuneet ovat menetettyä viljaa”. Skeptikon haastattelema Nils Mustelin: ”Kaikkein tärkeintä on nuorten valistaminen”

    Suomen tunnetuin skeptikko Nils Mustelin täyttää 11. elokuuta 70 vuotta. Skeptikko-lehti omistaa tämän numeronsa hänelle, Skepsis ry:n perustajajäsenelle, kantavalle voimalle, entiselle puheenjohtajalle, astrologian arvostelijalle ja sporalogian keksijälle. Skeptikko-lehden haastattelussa Mustelin muun muassa kertoo astrologian ja rajatiedon todellisista vaaroista.

  • Skeptikko 2/1997 · Marketta Ollikainen Tuokiokuvia Skepsiksen kymmenvuotistaipaleelta

Muita juttuja lehdissä

Ihmeellinen maailma

Huuhaa- ja Sokrates-palkinnot