Evoluutio on tiedettä, kreationismi ei
Evoluutioteoria selittää, miten elämän monimuotoisuus on syntynyt: perinnöllinen muuntelu, luonnonvalinta ja sukupolvien ketju, joka ulottuu yli kolmen miljardin vuoden taakse. Sen tueksi on riippumattomia todisteita fossiileista, eliöiden rakenteesta, maantieteellisestä levinneisyydestä ja ennen kaikkea genetiikasta, jota Darwin ei tuntenut ja joka olisi voinut kumota hänen teoriansa mutta vahvisti sen. Evoluutio on havaittu myös suoraan: bakteerien antibioottiresistenssi, Galápagoksen peippojen nokat ja laboratoriossa kasvatetut sukupolvet.
Kreationismi on uskonnollinen oppi, jonka mukaan lajit tai koko maailma on luotu nykyiseen muotoonsa. Nuoren maan kreationismi laskee maailman iän Raamatun sukuluetteloista noin kuuteentuhanteen vuoteen; arkkipiispa James Ussher ajoitti luomisen 1600-luvulla vuoteen 4004 eKr. Geologia, radiometrinen ajoitus, tähtitiede ja jääkairaukset antavat yhtäpitävästi aivan toisen luvun: Maa on noin 4,5 miljardia vuotta vanha.
Älykäs suunnittelu
Kun Yhdysvaltain korkein oikeus kielsi 1987 "luomistieteen" opettamisen julkisissa kouluissa, kreationismi vaihtoi nimeä. Älykäs suunnittelu (intelligent design) väittää, että jotkin biologiset rakenteet, kuten bakteerin siima tai veren hyytyminen, ovat "redusoimattoman monimutkaisia" eivätkä olisi voineet kehittyä vaiheittain. Biologit ovat osoittaneet välivaiheita juuri näille esimerkeille. Doverin oikeudenkäynnissä 2005 tuomari totesi todisteiden perusteella, että älykäs suunnittelu on kreationismia uudessa asussa eikä tiedettä: se ei esitä testattavia ennusteita vaan vetoaa tietämättömyyteen.
Suunnitteluargumentin ydin on vanha: monimutkaisuus edellyttää suunnittelijaa. Evoluutio on kuitenkin juuri se prosessi, joka tuottaa monimutkaisuutta ilman suunnitelmaa, pienin askelin ja karsimalla. Silmä on kehittynyt eläinkunnassa kymmeniä kertoja erikseen, ja sen välivaiheet, valoherkästä solulaikusta kuoppaan ja kuopasta linssiin, elävät yhä eri lajeissa.
Suomessa
Kreationismi ei ole Suomessa saanut yhdysvaltalaista jalansijaa, mutta se ei ole poissa. Sitä on esiintynyt kristillisissä kouluissa, oppikirjoissa ja yhdistysten luennoilla, ja Skepsis on myöntänyt Huuhaa-palkintoja luomisopin levittämisestä. Skeptikon kanta ei ole uskonnonvastainen: monet kirkot hyväksyvät evoluution. Kyse on siitä, ettei uskonnollista oppia esitetä tieteenä eikä tieteen vaihtoehtona luokkahuoneessa.
